2 Samuel 7
1 Kerran, kun kuningas istui linnassaan, sittenkuin Herra oli suonuthänen päästä rauhaan kaikilta hänen ympärillään olevilta vihollisilta,
2 sanoi kuningas profeetta Naatanille: "Katso, minä asun setripuisessalinnassa, mutta Jumalan arkki asuu telttakankaan suojassa".
3 Naatan sanoi kuninkaalle: "Tee vain kaikki, mitä mielessäsi on, silläHerra on sinun kanssasi".
4 Mutta sinä yönä tapahtui, että Naatanille tuli tämä Herran sana:
5 "Mene ja sano minun palvelijalleni Daavidille: Näin sanoo Herra:Sinäkö rakentaisit minulle huoneen asuakseni?
6 Enhän minä ole asunut huoneessa siitä päivästä asti, jona johdatinisraelilaiset Egyptistä, tähän päivään saakka, vaan minä olen vaeltanutasuen teltta-asumuksessa.
7 Olenko minä koskaan, missä olenkin vaeltanut kaikkien israelilaistenkeskuudessa, millekään Israelin sukukunnalle, jonka olen asettanutkaitsemaan kansaani Israelia, sanonut näin: Miksi te ette olerakentaneet minulle setripuista huonetta?
8 Sano siis minun palvelijalleni Daavidille: Näin sanoo Herra Sebaot:Minä olen ottanut sinut laitumelta, lammasten jäljestä, kansani Israelinruhtinaaksi.
9 Ja minä olen ollut sinun kanssasi kaikkialla, missä sinä vaelsit, jaolen hävittänyt kaikki vihollisesi sinun tieltäsi.Ja minä teen sinullesuuren nimen, suurimpien nimien vertaisen maan päällä.
10 Ja minä valmistan sijan kansalleni Israelille ja istutan sen niin,että se asuu paikallansa eikä enää ole levoton, eivätkä vääryydentekijät sitä enää sorra niinkuin ennen,
11 siitä ajasta saakka, jolloin minä asetin tuomareita kansalleniIsraelille; minä annan sinun päästä rauhaan kaikista vihollisistasi. JaHerra ilmoittaa sinulle, että Herra on tekevä sinulle huoneen.
12 Kun sinun päiväsi ovat päättyneet ja sinä lepäät isiesi tykönä,korotan minä sinun seuraajaksesi jälkeläisesi, joka lähtee sinunruumiistasi; ja minä vahvistan hänen kuninkuutensa.
13 Hän on rakentava huoneen minun nimelleni, ja minä vahvistan hänenvaltaistuimensa ikuisiksi ajoiksi.
14 Minä olen oleva hänen isänsä ja hän minun poikani, niin että, joshän tekee väärin, minä rankaisen häntä ihmisvitsalla ja niinkuinihmislapsia lyödään;
15 mutta minun armoni ei poistu hänestä, niinkuin minä poistin senSaulista, jonka minä poistin sinun tieltäsi.
16 Ja sinun sukusi ja kuninkuutesi pysyvät sinun edessäsi iäti, jasinun valtaistuimesi on oleva iäti vahva."
17 Aivan näillä sanoilla ja tämän näyn mukaan Naatan puhui Daavidille.
18 Niin kuningas Daavid meni ja asettui Herran eteen ja sanoi: "Mikäolen minä, Herra, Herra, ja mikä on minun sukuni, että olet saattanutminut tähän asti?
19 Mutta tämäkin on ollut vähän sinun silmissäsi, Herra, Herra, ja niinolet sinä puhunut palvelijasi suvulle myöskin kaukaisista asioista, näinopettaen ihmisten tavalla, Herra, Herra.
20 Mitä Daavid enää sinulle puhuisi? Sinähän tunnet palvelijasi, Herra,Herra.
21 Oman sanasi tähden ja mielesi mukaan sinä olet tehnyt sen, ettäilmoitit palvelijallesi kaikki nämä suuret asiat.
22 Sentähden olet sinä, Herra Jumala, suuri; sillä kaiken sen mukaan,mitä me olemme korvillamme kuulleet, ei ole sinun vertaistasi, eikämuuta jumalaa ole kuin sinä.
23 Ja missä on maan päällä toista kansaa sinun kansasi Israelinvertaista, jota Jumala itse on käynyt lunastamaan kansaksensa,tehdäkseen sen nimen kuuluisaksi ja tehdäkseen teille, sinun maallesi,suuria ja peljättäviä tekoja kansasi edessä, jonka sinä lunastititsellesi Egyptistä, pakanain ja heidän jumaliensa vallasta?
24 Ja sinä olet valmistanut itsellesi kansasi Israelin, omaksikansaksesi ikuisiksi ajoiksi; ja sinä, Herra, olet tullut heidänJumalaksensa.
25 Niin täytä nyt, Herra Jumala, ikuisiksi ajoiksi se, mitä oletpuhunut palvelijastasi ja hänen suvustansa; tee, niinkuin olet puhunut.
26 Niin sinun nimesi tulee suureksi iankaikkisesti, ja se on oleva:Herra Sebaot, Israelin Jumala. Ja palvelijasi Daavidin suku on pysyväsinun edessäsi.
27 Sillä sinä, Herra Sebaot, Israelin Jumala, olet ilmoittanutpalvelijallesi ja sanonut: 'Minä rakennan sinulle huoneen'.Siitä sinunpalvelijasi on saanut rohkeuden rukoilla tämän rukouksen sinunkuullaksesi.
28 Ja nyt, Herra, Herra, sinä olet Jumala, ja sinun sanasi ovat todet;ja kun olet luvannut palvelijallesi tämän hyvän,
29 niin suvaitse nyt siunata palvelijasi sukua, että se pysyisi iätisinun edessäsi. Sillä sinä, Herra, Herra, olet sen luvannut, ja sinunpalvelijasi suku on oleva siunattu sinun siunauksellasi iankaikkisesti."